Jääraveissa on tunnelmaa

Ponilähtö esittelyssä yleisön edessä.

Johan tässä on melkein viikko vierähtänyt siitä kun tuli käväistyä jääraveissa. Jääravit ovat tunnelmaltaan aivan erikoiset, jotenkin näissä aistii hieman sitä vanhaa, jo kadotettua ravikilpailuperinnettä, jossa kylän raviradalle kokoonnuttiin katsomaan kuinka se naapurin isännän komia ori oikein juokseekaan. Jääraveilla on Suomessa pitkät perinteet ja  on hienoa, että vielä löytyy tekijöitä ja vapaaehtoisia joiden harteilla jääravien järjestäminen on. 

Me siis suuntasimme tyttöporukassa viime sunnuntaina jääraveihin Vammalaan.Ihan keskustassa sijaitsevalle Roismalanlahdelle olivat paikalliset Vammalan Seudun Ravi ry:n talkoolaiset rakentaneet jääraveja varten radan katsomoalueineen. Ja mikäs siellä oli ollessa, aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja väki viihtyi radan varressa. Jääravien tunnelmaan kuuluu

myöskin varikkoalue, jossa hevoset valjastetaan trailereiden taka

osassa, ilman mitään komeita katoksia. Meidän kolmikko parkkeerasi itsensä varikkoalueen puolelle radan reunaan, sieltähän sitä aitoa tunnelmaa voi aistia joka solulla kun näkee hevosten valjastusta ja verryttelyä ja kuulee ravimiesten juttuja menneistä jääraveista. Ja kertomuksia siitä, mitä pitää ottaa huomioon tullessaan hevosen kanssa jääraveihin. Ei riitä että saapuu vain paikalle, jäärata vaatii esimerkiksi hieman enemmän hevosten kenkien huoltoa. Meitä viisaampi ravimies kertoi, että hän edellisenä iltana oli kengitellyt hieman uusiksi hevostaan, naulat on oltava hieman kestävämpää materiaalia, koska jään pinta syö hyvinkin vauhdilla tavallista naulaa. Hokkeja tietysti monet laittavat enemmän kuin normaalioloissa käytetään. Ja sekin pitää muistaa, että ottaa hevoselleen mukaan juomavettä, harvassa jääravipaikassa on tarjolla hevosille vesipistettä. Kaikille hevosille jääravit eivät sovi. Jää on oma elementtinsä, ja kuka tietää miten hevoset kuulevat jään alla olevan veden liikkeet ja jo pelkästään jään päällä kävelemisestä tulevat äänet. Osasta hevosia näki alkuun, että ne empivät askeleitaan ja joku saattoi olla hieman hermostuneempikin kuin tavallisesti. Toiset taas painoivat korvat tötterössä suurella ravilla heti ensi metreistä lähtien.

Järjestäjät olivat ihan vähän heittäneet hienoa hiekkaa niin radalle, varikkoalueelle kuin yleisöalueellekin. Radan ympärille oli tehty (veikkaisin, että jo useampi päivä ennen raveja) lumesta pieni valli joka erotti radan muista alueista. Hiekoitetun alueen ulkopuolella jää kimmelsi puhtaana auringonpaisteessa. Onneksi tuli otettua ne aurinkolasit mukaan! 

 

Radan ulkopuolella käveltiin kirkkaan jään päällä

Päivän aikana ajettiin kahdeksan lähtöä joista kaksi oli ponilähtöä ja päivän viimeinen lähtö oli montelähtö. Lähdöt sujuivat kaikki mallikkaasti ja jokainen lähtö sai arvokkaan voittajansa. Jokainen voittajahevonen sai ylleen lähtöjen sponsoriloimen ja katsojat radan varressa huutelivat jokaiselle voittajalle kilpaa onnitteluja. Tavallisten lähtöjen lisäksi lapsille oli tarjolla keppihevoskilpailu jääradalla. Ja katsojille tietysti kanttiinista kuumaa juotavaa, kunnon kisamakkaraa ja muuta pientä purtavaa. 

Talvi on tehnyt upeita kuvioita jään sisään.

Meidän porukka viihtyi hienosti koko päivän katsellessa komeita ja hevosia ja nauttiessa upeasta säästä sekä hyvin järjestetystä tapahtumasta. Aivan varmasti tulemme toistekin! Toivotaan siis, että ensi talvenakin saadaan kunnon jää Roismalanlahdelle ja pääsemme uudelleen nauttimaan tunnelmasta.