tiistai 14. maaliskuuta 2017

Herrasmiehiä maneesin täydeltä



"Meidän" Arttukin oli esiintymässä

Niin, olisihan se otsikko voinut olla vaikka testosteronia maneesin täydeltä, mutta vaikea on sellaista otsikkoa laittaa jos sellaista ei ole tapahtunut, koska maneesissa todellakin esiintyi vain herrasmiehiä. Viikonlopun ohjelmassa oli siis lauantaina suomenhevosten kantakirjauksen askellajikokeen sekä orisuoran seuraamista. Koko päivä, aamusta iltaan on kulutettu Ypäjän Hevosopiston Ypäjä-hallin katsomon penkkejä.

Tapahtuma oli sinällään jo pelkästään yhtenä päivänä nähtynä ihan uskomattoman hieno juttu, hyvä mieli jäi päällimmäiseksi tuntemukseksi kun ajelin kotiin iltamyöhällä. Ja mukava oli nähdä myös Arttu, hyväntekeväisyyshevonen. Kimppa jossa minäkin olen mukana. Hyväntekeväisyys tekee hyvää!

Jalostusorikandidaatit olivat aloitelleet urakkaansa jo perjantaina eläinlääkärillä, rakenteella ja ratsupuolelle suuntautuvat estekokeella, sekä ne pienhevoset jotka suorittivat tehtävät ratsastettavuudella. Perjantaina arvosteltiin muutama hevonen myös työsuunnalle. Lauantaina oli kaikilla vuorossa vielä askellajikoe sekä koeratsastus. 


Kuukson Kaipaus
Siinä sitä sitten tönötettiin maneesin penkillä katsomassa toinen toistaan paremmin ratsastettuja ja valmisteltuja hevosia ja hymy nousi koko ajan suupielissä korkeammalle. Tällaista juurikin sen pitää olla, meidän kansallisrotumme kanssa. Ilman niitä ei meitä suomalaisia olisi, joten on vaan oikeus ja kohtuus että ne esitetään tällaisissa tilaisuuksissa parhaimmalla mahdollisella tavalla, antamalla hevoselle mahdollisuus esittää parastaan. Ja näinhän siellä tehtiin. Omaan mieleen jäi muutama hevonen kahdestatoista hyväksytystä oriista.

Kuukson Kaipaus (Sumiainen – Nöppönen – Pude) on isänsä Sumiaisen harvoja jälkeläisiä, sillä on vain yhdeksän elossa olevaa jälkeläistä eikä lisää tule, kun ori itse menehtyi vuonna 2012. Mä olen itse aina tykännyt kovasti Sumiaisesta ja pojassa näkyy olemuksessa paljonkin isäänsä. Oriin omistaja Jaana se on aina osannut löytää kivoja suomenhevosia, silloin kun me oltiin teinejä Jaana paineli voitosta voittoon pikkusuokki Pikku-Salaman kanssa. Jaanan omistama Kekkonen, joka niinensä on myös Sumiaisen jälkeläinen, on vuoden vanhempi Kuukson Kaipausta joten olettaa saattaapi, että sekin vielä nähdään näissä orikinkereissä. Kuukson Kaipaus on siis vasta 4-vuotias, älyttömän hienosti ratsastettu ja ikäisellään tasolla hyvinkin. Toki sen radasta lauantaina näkyi jo viikonlopun urakka, mutta niin palvelualtis nuori ori. Lisää näitä. Ja nuori herra on vielä ponimitoissakin!

 
Helmen Lelu
Lerkkanan poika Helmen Lelu oli viikonlopun ikämies, 13-vuotias herra on muutaman kauden kilpaillut aktiivisemmin koulupuolella, aiemmin lajeina olivat sekä esteet että koulu. Ja voi miten tosissaan se suoritti koulukoettaan. ”Tänne on tultu tekemään hommia, eikä tuumailemaan” kertoi koko olemus.

  

Karkurin Samba
Karkurin Samba (Totaarin Aihe – Pisteli – Lennon-Ryhti) oli perjantaina tehnyt todella hienon estekokeen, puhtaalla ysin keskiarvolla. 7-vuotias ori on jo ehtinyt suorittaa kilpauraansa aluetasolla niin koulussa, esteissä kuin kentässäkin. Askellajikokeessakin se liikkui tasaisesti ja varmasti ja hyvä valmistelu näkyi tässäkin. Veikkaisin, että näillä arvosanoilla napsitaan useampikin tamma tämän vuoden astutettavasta tammamäärästä. Emän varsoilla on hauska nimikimara, kaikki Karkurin etuliitteellä, Valssi, Tango ja Samba!


Vili Veikeä
Vili Veikeä (Vili Ponteva – Tyrvään Tyyne – Uno) voitti viime vuonna 5-vuotiaiden suomenhevosten laatuarvostelun ollen myös askellajikokeen paras. Kunhan tähänkin komeaan runkoon muokkaantuu lisää lihaksia ja kantovoimaa on menestys kilpakentillä taattu myös jatkossa. Jo nyt se esitti hyviä pätkiä elastista ravia sekä hyvää laukkaa, oikeinkin mukava oli katsella.  Isäori Vili Ponteva on jo menehtynyt ja Vili Veikeä on sen ainoa orijälkeläinen ja nyt myös jalostukseen hyväksytty joten taitaa olla ihan paikallaankin suositella että oria käytettäisiin jalostukseen. 


Päällikkö (Musta Magia – L.P. Kihu – Kihis) sai suorituksistaan viikonlopun parhaat pisteet. Varsinkin estepisteet olivat todella upeat. Tämän kohdalla harmittaa, etten ollut katsomassa perjantaina esteosuutta. No, sitä varmaankin saa nähdä sitten kesän kilpailuissa.  






Kulta-Ahon Kasimir
Ja sitten tietysti Kulta-Ahon Kasimir (Säkkärän Sälli – Elon Loitsu – Lorentso). Tyylikästä ja komeaa, tasapainoista. Hienoja kommentteja tuomaristosta ja haikeita huokailuja yleisöstä. Ori palkittiin päivän parhaana. Molemmat vanhemmat suoritushevosia ja niin se on suoritushevosen ura tämänkin orin edessä varsinkin kun suvusta löytyy Lorentso, Kelmi ja Nysteri. Omistajan kannattaa ottaa semmit ja eevat pikimiten, veikkaan että oriherralle muodostuu mukava jono kauniita tammoja ensi kesälle.



Ja voi niitä Orisuoran esityksiä



Tosi-Romeo
On ihan uskomatonta miten suomenhevosväki panostaa tähän Orisuoraan. 25 jalostukseen hyväksyttyä oria esiintyi yleisölle. Ja toinen toistaan hienompia esityksiä, oli kouluratsastusta, esteratsastusta ja hyvällä huumorilla varustettua esitystä. Ei tuntunut aikainen aamuherääminen missään vaikka näytökset kestivätkin pitkälle iltaan.

Romeon Poju
Ihan kaikkein paras esitys oli todellinen huumoripläjäys. Pohjalaanen ja hänen morsmaikkunsa jota ansiokkaasti selässään kantoi nestoriherra Tosi-Romeo (Tosi-Aatos – A.T. Rita – Fluori) joka on urallaan voittanut niin paljon.  Esitys olikin juuri sen vuoksi niin hauska, ettei siinä enää esitelty vanhan konkarin taitoja esteillä, jokainen tietää sen voitot ja menestykset. Silloin voi hyvin pistää vähän itseään likoon ja tehdä huumorilla näytöstä. Toki, sopii se huumori muutenkin tämmöisiin näytöksiin, vaikka kyseessä olisivat nuoremmatkin oriit. Orhipojan poika Romeon Pojukin esiintyi näytöksessä frakki päällänsä ja ratsastajallaan sopivat sulkakoristeet pikanttina lisänä.

Säämies
Ja Säämies. Voi kuinka hienoksi sen ravi on saatu muokattua mitä enemmän orille tulee voimaa lisää. Tämän näkemistä kisakentillä minä odotan innolla, vaviskaa kilpakumppanit! Hessin Leeviä ja Jalopenoa on aina ilo katsella, eivätkä ne tehneet poikkeusta tälläkään kertaa.


Silvolan Hemminki
Musta on komiaa ja kokomusta vielä komiampaa. Yhdistelmä Silvolan Hemminki ja Elina Kuru oli juuri sitä. Mä vähän näin sieluni silmillä, että vielä komiampaa olisi jos olisi ratsastaja istunut naistensatulassa kun asukin vähän viittasi siihen suuntaan. Siinäpä siis ensi vuodelle jollekin loistava idea ja eikun treenaamaan!

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Jääraveissa on tunnelmaa


Ponilähtö esittelyssä yleisön edessä.

Johan tässä on melkein viikko vierähtänyt siitä kun tuli käväistyä jääraveissa. Jääravit ovat tunnelmaltaan aivan erikoiset, jotenkin näissä aistii hieman sitä vanhaa, jo kadotettua ravikilpailuperinnettä, jossa kylän raviradalle kokoonnuttiin katsomaan kuinka se naapurin isännän komia ori oikein juokseekaan. Jääraveilla on Suomessa pitkät perinteet ja  on hienoa, että vielä löytyy tekijöitä ja vapaaehtoisia joiden harteilla jääravien järjestäminen on. 


Me siis suuntasimme tyttöporukassa viime sunnuntaina jääraveihin Vammalaan.Ihan keskustassa sijaitsevalle Roismalanlahdelle olivat paikalliset Vammalan Seudun Ravi ry:n talkoolaiset rakentaneet jääraveja varten radan katsomoalueineen. Ja mikäs siellä oli ollessa, aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja väki viihtyi radan varressa. Jääravien tunnelmaan kuuluu
myöskin varikkoalue, jossa hevoset valjastetaan trailereiden taka
osassa, ilman mitään komeita katoksia. Meidän kolmikko parkkeerasi itsensä varikkoalueen puolelle radan reunaan, sieltähän sitä aitoa tunnelmaa voi aistia joka solulla kun näkee hevosten valjastusta ja verryttelyä ja kuulee ravimiesten juttuja menneistä jääraveista. Ja kertomuksia siitä, mitä pitää ottaa huomioon tullessaan hevosen kanssa jääraveihin. Ei riitä että saapuu vain paikalle, jäärata vaatii esimerkiksi hieman enemmän hevosten kenkien huoltoa. Meitä viisaampi ravimies kertoi, että hän edellisenä iltana oli kengitellyt hieman uusiksi hevostaan, naulat on oltava hieman kestävämpää materiaalia, koska jään pinta syö hyvinkin vauhdilla tavallista naulaa. Hokkeja tietysti monet laittavat enemmän kuin normaalioloissa käytetään. Ja sekin pitää muistaa, että ottaa hevoselleen mukaan juomavettä, harvassa jääravipaikassa on tarjolla hevosille vesipistettä. Kaikille hevosille jääravit eivät sovi. Jää on oma elementtinsä, ja kuka tietää miten hevoset kuulevat jään alla olevan veden liikkeet ja jo pelkästään jään päällä kävelemisestä tulevat äänet. Osasta hevosia näki alkuun, että ne empivät askeleitaan ja joku saattoi olla hieman hermostuneempikin kuin tavallisesti. Toiset taas painoivat korvat tötterössä suurella ravilla heti ensi metreistä lähtien.

Järjestäjät olivat ihan vähän heittäneet hienoa hiekkaa niin radalle, varikkoalueelle kuin yleisöalueellekin. Radan ympärille oli tehty (veikkaisin, että jo useampi päivä ennen raveja) lumesta pieni valli joka erotti radan muista alueista. Hiekoitetun alueen ulkopuolella jää kimmelsi puhtaana auringonpaisteessa. Onneksi tuli otettua ne aurinkolasit mukaan! 


 
Radan ulkopuolella käveltiin kirkkaan jään päällä
Päivän aikana ajettiin kahdeksan lähtöä joista kaksi oli ponilähtöä ja päivän viimeinen lähtö oli montelähtö. Lähdöt sujuivat kaikki mallikkaasti ja jokainen lähtö sai arvokkaan voittajansa. Jokainen voittajahevonen sai ylleen lähtöjen sponsoriloimen ja katsojat radan varressa huutelivat jokaiselle voittajalle kilpaa onnitteluja. Tavallisten lähtöjen lisäksi lapsille oli tarjolla keppihevoskilpailu jääradalla. Ja katsojille tietysti kanttiinista kuumaa juotavaa, kunnon kisamakkaraa ja muuta pientä purtavaa. 


Talvi on tehnyt upeita kuvioita jään sisään.
Meidän porukka viihtyi hienosti koko päivän katsellessa komeita ja hevosia ja nauttiessa upeasta säästä sekä hyvin järjestetystä tapahtumasta. Aivan varmasti tulemme toistekin! Toivotaan siis, että ensi talvenakin saadaan kunnon jää Roismalanlahdelle ja pääsemme uudelleen nauttimaan tunnelmasta.

maanantai 27. helmikuuta 2017

Kevät tulee


Poirot palkintojenjaon kunniakierroksella
Ihan selvähän se on, että kevättä on ilmassa koska keski-ikäinen tantta aloitti kisakatsomossa pönöttämisen. Ja siinä sivussa tietysti vähän valokuvia napsien. Ypäjällä järjestettiin sunnuntaina koulukilpailut ja voi miten mukavaa se katsomossa pönöttäminen olikaan pitkän tauon jälkeen! Ja miten kiva oli nähdä hienosti ratsastavia nuoria ja vanhempiakin ratsastajia. Siellä sitä istuttiin katsomossa sunnuntaiaamuna klo kahdeksan eikä edes aamun aikainen herätys haitannut. No, vähän hulluiksihan meidät heppaihmiset mielletään tavallisten kuolevaisten joukossa…
Tässäkun on talven seissyt kuvaamassa lähes pelkästään raviradan reunalla ravureita onkin hyvä huomata, että kuvatessa ratsastuskisoissa pitäisi myös huomioida se, että hevosen selässä on joku, eikä siellä perässä. Aivan luokattoman paljon ratsastajia kuvissa joilta on skalpeerattu päänahka, jollei jopa leikattu kurkusta katki. Siis, tarvitaan vahvasti keskittymistä asiaan. Huoh. Vieläkään tämä ei onnistu, yli 40 kuvausvuoden jälkeen.  

Varsinaisia luokkia oli kolme ja näiden lisäksi TDF:n väki kiersi maneesia aitojen sisällä haluamansa ohjelman puitteissa rataharjoituksena.
Aamu aloitettiin rataharjoituksella kuuden ratsukon voimalla.Ei tässä nyt rueta kaikkia hevosia mainitsemaan, eikä suorituksia ruotimaan kun ei kyseessä ole mikään selostus, vaan täti höpöttelee oman mielensä mukaan niistä hevosista jotka mieleen jäivät ja tyrkkää päälle pari kuvaa eetteriin.
Ramses XII ja Nina Dunder

Mä olen aina tykännyt kovasti Dunderin Ninan Ramseksesta (Heslegårds Rubin – Midt-West Ibi-Light). Ja tykkään yhä edelleen. Kaveri on niin ihanan tosissaan valkoisten aitojen sisällä. Ja valkoinen väri ei toki haittaa kimon ponin omistajaa… Ettanin jalostukseen hyväksytty ori Don de Jeu (Jazz –Jetset-D) on myös saanut mun fan club jäsenyyden jo vuonna 2012 kun se esiintyi Ruotsin Flyingessä oripäivillä. Ja tämähän ei muuta tee kun paranee ja komistuu vuosi vuodelta. Pikkasen parempaa viiniä siis.

New Hill Julitrea ja Stella Hagelstam

Geepeessä oli kuusi ratsukkoa. Stella vei luokan voiton nimiinsä New Hill Julitrealla (Revan – Alcatraz) muutaman prosentin erolla ennen Ettania ja Wizardia. 








Poirot Ida-Lotte Peltoniemi

Junnujen luokassa starttasi viisitoista ratsukkoa ja voi miten monta hienoa sellaista! Ihan ensimmäinen suosikki oli Ida-Lotte Peltoniemen ratsastama punainen ruuna Poirot (Playboy – Mezon). Eihän pienimerkkisen punaisen ruunan luulisi olevan mikään katsemagneetti, mutta niin vaan on. Niin elastista liikettä täynnä koko paketti, että huh. Ja jotenkin sen olemuksesta kyllä huokuu myös sellainen tekemisen meininki, että jos mennään niin mennään sitten kunnolla, eikä vaan kynnetä sitä areenaa pitkin. Ja toisaalta, sillä on kyllä myös koko ajan sellainen kiltin pojan ilme naamallaan.

ShokayVilma Taira


Ja sitten Vilma Tairan ratsastama hannovertamma Shokay (Samarant – Weltmeyer). Niin hienot raamit hevosessa ja tekemisen meininki. Kunhan tämä saa lisää lihaksia, että jaksaa kantaa itsensä paremmin niin varokaa vaan kilpakumppanit. Ja Vilman ratsastusta oli ilo katsella, niin hyvä istunta ja huomaamattomat avut ja tasapainoista menoa. Onnea valmentajalle myös, kuka se sitten onkaan. Hyvää työtä on tehty!

Vanha kehäkettu, veteraaniherra Mauser (Master – Rex) on ihan liekeissä kun on saanut kyytiinsä Mellerin perheen tyttären Michaelan. Mauser on siis äidiltä tyttärelle ratsu. Siinä on todellinen opetusmestari, ei todellakaan helppo tai automaatti vaan sen kanssa varmasti oppii sen mitä tarviikin.

Dayna Louise Jönsson

Louise Jönsson on takaisin radoilla uuden hevosen kanssa ja nappasi heti hienon sijoituksen. Musta tamma Dayna (Dancier – Prince Thatch xx) sopii hyvinkin kuin rukkanen käteen Louiselle. Kolme hyvää askellajia ja elegantti ilmestys sekä hyvää ratsastusta. Eiköhän tällä reseptillä tule useampikin sijoitus kauden kilpailuissa.  



Klockas Innishannon Wilma Leminen

Ja voihan ponit. Niin monta ihanaa ponia. Vanha keski-ikäinen tantta, jota myös ponitädiksi kutsutaan, on aina ihan pähkinöinä kun näkee poneja radalla. Ja nyt tuli nähtyä monta, ja vielä monta hienoa ja söpöä ponia. Poniluokka oli ihan sokeria tämän tädin sielunhoitoon. Kaikkihan ne oli omalla tavallaan hienoja, mutta eniten jäi mieleen toiseksi sijoittunut new forest ruuna Klockas Innishannon (Ricardo Zaccardi – Klockas Simon). Ruskea ruuna sekin. Ponilla on niin jäätävä suoritussuku Suomessa syntyneeksi poniksi, että huh huh, mutta Klockas kasvatit onkin siitä tunnettuja, että siellä on alusta asti käytetty hyviä suoritusponeja niin eminä kuin isäoreinakin. Ruunan isä kilpaili kansallisella tasolla esteitä ja on jättänyt pinon kisaavia jälkeläisiä. Emänemä on voittanut kenttäratsastuksessa EM-kultaa. Pilottina oli Wilma Leminen. Niin hyvää ja taitavaa ratsastusta nuorelta ponitytöltä, että jos ei täti olisi jo istunut penkissä, olisi se lentänyt pyllylleen. Ja toinen taitava pilotti oli Eveliina Havinen joka ratsasti ponilla Ronaldo (Mr Bentley – Coed Coch Barwn). Molemmat ovat tuolta pohjanmaan suunnalta, joten mitä ihmettä siellä on vedessä tai mitä noiden tyttöjen aamupuuroon laitetaan kun liukuhihnalta tulee taitavia ponityttöjä. Kysyn vaan?


Hazelberg's Macho Jenni Silventoinen
Ja tietysti iki-ihana Hazelberg’s Macho joka 15 vuotiaan ponin kokemuksella tekee useimmiten sen mitä radalla pitääkin, tosin välillä pääsee villi pieni poninviikari valloilleen. Tällä kertaa Macho pysyi housuissaan ja tuloksena oli kolmas sija.

lauantai 21. tammikuuta 2017

Laatuponikilpailu ja sen menestyjät kilpailun alusta lähtien





Laatuponikilpailua on järjestetty vuodesta1995 lähtien.


Laatuponikilpailun taival tähän päivään on ollut osa myös omaa historiaani. Olin myös yli kymmenen vuotta tekemässä ja kehittämässä kilpailua. Joten kilpailulla on aina erityinen paikka minun sydämessäni.  Kilpailua on kehitetty monipuolisemmaksi ja sopivammaksi kaikille poneille useaan otteeseen vuosikymmenien aikana. On kehitelty täysin uutta ja parannettu vanhaa. Kilpailulla on aina ollut oma suosionsa ponikasvattajien piirissä ja tämä suosio on myös kasvanut vuosien varrella. Tapahtuma on loistava paikka tuoda omia kasvatteja tai niitä jo ratsastajille myytyjä poneja esille ja näyttämään omaa osaamistaan.
Perusajatus kilpailulla on aina ollut sama. Nuoret ponit (jotka eivät vielä ole ratsastusikäisiä) esiintyvät irtohypytyksessä, vapaana tehtävässä askellajikokeessa sekä rakennearvostelussa. Vanhemmat ponit esiintyvät rakennearvostelun lisäksi askellaji- tai estekokeessa tai molemmissa. Alkuun kaikki ratsastetut ponit menivätkin sekä este- että askellajikokeen, mutta viime vuosina tästä on siirrytty pois, niin että omistajat ja ratsastajat voivat itse valita miten esiintyvät. Se on myös reilua nuorille poneille, varsinkin niille pienimmille joille ei aina ole mahdollista löytää sitä pienikokoista taitavaa ratsastajaa. Pikkuponeille on aina ollut myös mahdollista esiintyä ajaen. Ihan ensimmäisinä vuosina myös aikuiset ponit osallistuivat irtohypytyskokeeseen. Kaksi ensimmäistä vuotta tapahtumaa järjesti Suomen welsh poni ja cob yhdistys, sen jälkeen muutama muu rotuyhdistys otti tapahtumasta vastuun ja molempina vuosina tapahtuma peruttiin. Näiden kahden vuoden jälkeen welsh yhdistys otti jälleen tapahtuman järjestämisen omakseen, sen jälkeen sitä on järjestetty yhtä välivuotta lukuun ottamatta säännöllisesti jokaisena
vuonna.






Kotimäen Regent
Steehorst Pride
Yorkin Comet Bach, Taikun Jackson ja Derwen Rambler
Ensimmäinen laatuponikilpailu järjestettiin vuonna 1995 Kotimäen ponitalleilla Liedossa. Silloin nuorissa poneissa oli ainoastaan luokka 3-vuotiaille poneille. Kolmivuotiaiden luokan voitto meni welsh cob oriille Kotimäen Regent (Derwen Time Keeper). 4-vuotiaiden ikäluokan voitto meni welsh cob ruunalle Yorkin Comet Bach, toisena welsh part bred Taikun Jackson ja kolmantena welsh cob ruuna Derwen Rambler. Viisi vuotiaiden voittoon suoriutui b sektion welsh ori Steehorst Pride. Toiselle sijalle sijoittui Brunskaer Mars. Heti ensimmäisen tapahtuman jälkeen käytiin keskustelu kaikkien rotuyhdistysten kanssa ja näiden keskusteluiden perusteella uusiittiin heti muutamia sääntöjä.



Kotimäen Regent
Vuonna 1996 kilpailtiin jälleen Kotimäen Ponitallilla. Koko kilpailun parhaat pisteet menivät tällä kertaa jo edellisenäkin vuonna menestyneelle welsh cob oriille Kotimäen Regent joka esiintyi nyt 4-vuotiaiden luokassa. Tällä kertaa järjestäjät olivat saaneet kerättyä todella hienot palkinnot osallistujille, koko kilpailun parhaalle oli mm. kännykkä.  3-vuotiaiden ryhmän voitti russponi Theodor ja 5-vuotiaiden luokan shetlanninponi ruuna Ysak  joka esiintyi ajokokeessa. Tämän tarinan kirjoittaja oli henkilökohtaisesti juurikin Ysakin ohjaksissa sen omistajana. Ja hyvin ylpeä saavutuksestamme. Minulla on yhä edelleen upea Mestari-laatta seinällä muistona kilpailusta.



Kotimäen Diplomat
Downhill Gipsy Magic


Kahden ensimmäisen vuoden jälkeen tuli kaksi vuotta jonka aikana kilpailua ei pidetty. Tapahtuma vietiin silloin muualle eikä osallistujia riittänyt. Uudelleen palattiin Kotimäen talleille vuonna 1999. Tälle vuodelle oli mukaan otettu myös 2-vuotiaat ponit. Nyt meillä oli kasassa alokkaat, oppipojat, kisällit ja mestarit. 2-vuotiaiden voittaja oli welsh cob Lancelot. Oppipoikien parhaana palkittiin connemaratamma Downhill Gipsy Magic. 4-vuotiaiden luokan voittanut welsh mountain ruuna Kotimäen Diplomat palkittiin myös koko kilpailun parhaana. Viisivuotiaiden luokan voitti shetlanninponi ori Soffy’s Baloo.








Lancelot



Golden Heart
Wii Bedazzled Son joka sijoittui luokassa toiseksi sekä voittaja Wii Blazing Haze
 Vuoden 2000 tapahtuma pidettiin jälleen Kotimäessä. Tällä kertaa koko kilpailun parhaat pisteet keräsi edellisenä vuonna menestynyt welsh cob ruuna Lancelot joka esiintyi 3-vuotiaiden ikäluokassa. 2-vuotiaiden luokan voitto meni ratsuponille Marshland Shandy . Neljävuotiaiden luokkavoittoon ylsi connemararuuna Wii Blazing Haze ja 5-vuptiaiden ryhmän voiton vei Ruotsissa syntynyt ratsuponi Golden Heart. Tästä ikäluokasta voisi todeta näin jälkikäteen, että voittajissa oli kaksi todellista tähteä. Marshland Shandy teki vakuuttavan uran kenttäponina ponin kasvattajan tyttären kanssa aina PM-tasolla asti. Samoin Golden Heart esiintyi monia vuosia Suomen esteponien kärkiporukassa edustaen myös PM-tasolla. 


Peasant Sweet Pea
Marshland Shandy
2001 Kotimäellä edellisvuoden luokkavoittaja Marshland Shandy kohosi koko kilpailun parhaaksi poniksi. Ikäluokissa muut voitot menivät 2-vuotiaissa welsh b ponille It’s Calvin, joka sittemmin on nähty menestyksekkäästi kilpailevan valjakkoajossa myös kansainvälisellä tasolla. 4-vuotiaiden ponien voittaja oli welsh b tamma Peasant Sweet Pea. Ja kukas muukaan, kuin nuori Juuli Kontio nähtiin voittajaponin satulassa. 5-vuotiaiden luokan voittaja oli Rockfield Hazy Charm. Ruuna kilpaili myös hyvällä menestyksellä kansallisella tasolla koulua useamman vuoden. 
Rockfield Haz Charm





 










Jedidjan Rufus


Vuodesta 2002 alkoi Jedidjan Rufuksen valtakausi. Tämä Johanna Blomin kasvattama ja omistama b sektion welsh ori voitti kaiken mihin se osallistu laatuponikilpailussa, kolmena vuonna peräkkäin se keräsi kilpailun parhaat pisteet. Edellisenä vuonna poni ei osallistunut tapahtumaan, mutta
Kotimäen Hans
3-vuotiaana se tuli, näki ja voitti. Muut luokkavoittajat tälle vuodelle olivat 2-vuotiaissa connemara Rockfield Scatman, 4-vuotiaissa shetlanninponi ori Galant ja 5-vuotiaissa welsh cob ruuna Kotimäen Hans.

Rockfield Scatman





















Galant
Vuosi 2003 oli siten myös Jedidjan Rufuksen valtakautta. Sen selässä
nähtiin Anna Kärkkäinen. 2-vuotiaiden ponien voittoon ylsi new forest ori Lunnaluckans Artist. 3-vuotiaiden luokassa welsh cob tamma Kotimäen Magical suoritti parhaiten ja 5-vuotiaiden ikäluokan voitto meni edellisvuonnakin luokkavoittoon yltäneelle shetlanninpori ori Galantille.






Jedidjan Rufus
Misskärrs Delice







Vuonna 2004 Jedidjan Rufus esiintyi viimeisen kerran laatuponikilpailussa ja voitti siten kolmannen kerran koko kilpailun parhaan ponin tittelin. Muut ikäluokkavoittajat olivat 2-vuotiaissa welsh cob tamma Moondelight Lucia, 3-vuotiaissa Moondelight Ran Tan Plan ja 4-vuotiaissa welsh cob tamma Misskärrs Delice. Tämä oli myös viimeinen vuosi kun kilpailu järjestettiin Kotimäellä.



Ranrock Kayama


Kenwoods Cymro
Vuonna 2005 siirryttiin kilpailun kanssa Loimaalle, Loimihaan tiloihin. Blomin perheen ponien menestys jatkui myös Loimaalla. Koko kilpailun parhaaksi kruunattiin 3-vuotias welsh b sektion ori Kenwood’s Cymro. Saman perheen kasvatti Jedidjan Anna voitti 2-vuotiaiden luokan. 4-vuotiaissa luokan voiton nappasi ratsuponitamma Ranrock Kayama ja 5-vuotiaiden luokassa voittajana sinivalkoisen ruusukkeen sai russtamma Inca. 
Inca
















Brudvik Dewin
Vuoden 2006 kilpailu jäi väliin vähäisen osallistujamäärän vuoksi mutta vuonna 2007 jatkettiin jälleen laatuponikilpailun merkeissä Loimaalla. Kilpailun parhaana palkittiin 4-vuotiaiden luokan voittanut welsh cob ori Brudvik Dewin. 2-vuotiaissa parhaat pisteet keräsi welsh cob ruuna Ilosg Calon. 3-vuotiaissa luokkavoittoon ylsi welsh part bred tamma S.W. Partytime ja 5-vuotiaiden luokassa voiton nappasi Allgunnens Ådra













Kotimäen Magician


Klockas Emir
Vuoden 2008 kilpailun parhaaksi kruunattiin welsh cob jalostusori Kotimäen Magician joka esiintyi vanhimpien, eli 5-vuotiaiden osallistujien luokassa. 2-vuotiaiden ponien voittoon ylsi welsh mountain ori Moondelight Neifion, 3-vuotiaiden ryhmän voitti new forest Dusk Label ja 4-vuotiaiden  voittajana palkittiin new forest ori Klockas Emir.












Söderbygård Valmai







Vuonna 2009 kilpailtiin jälleen Loimihaassa. Tällä kertaa koko kilpailun voiton vei 3-vuotias welsh part bred tamma Söderbygård Valmai. Vuoden kaikki ikäluokkavoittajat löytyivät tällä kertaa welsh rodun piiristä. 2-vuotiaiden luokan voitti welsh b tamma He’las Ariel, 4-vuotiaiden luokan voiton otti welsh b tamma Jedidjan Joanna ja 5-vuotiaiden Jedidjan Abigail.





Tara Flamenco
Dusk Label
2010 jatkettiin vieläkin Loimihaan mailla. Tämän vuoden parhaan ponin tittelin poni löytyi 4-vuotiaiden ponien luokasta ja se oli ratsuponitamma Tara Flamenco. 2-vuotiaiden ikäryhmän paras oli new forest tamma Flourish of Yato, 3-vuotiaissa voiton vei Jedidjan Johannes ja vanhimman ikäluokan voittaja oli new forest ruuna Dusk Label.









Vuonna 2011 kilpailu siirtyi Ruoveden Ratsutallin maisemiin. Ja komeissa maisemissa saatiinkin kilpailla. Kilpailun formaattia muutettiin hieman. Tälle vuodelle uutta oli, että 2- ja 3-vuotiaista poneista palkitaan junior champion ja vanhemmista poneista valitaan sekä askellaji- että estechampion.  Ponit kilpailivat ikäluokissaan sekä esteissä että askellajeissa.

Jokaisella oli myös mahdollisuus valita, osallistuuko molempiin vai ainoastaan toiseen lajiin. Anna Kärkkäisen kasvattama ja omistama Backwoods Zahara aloitti täältä voittokulkunsa. Se voitti 2-vuotiaiden ponien luokan sekä palkittiin junior champion tittelillä. 3-vuotiaiden luokan voitti nuorien ponien päivänä welsh cob S.W. Licence to Love.



Pronkenbergs G. Vulcano
4-vuotiaissa askellajiosuuden voitti new forest tamma Sweet D Mayprincess. Estepuole ikäluokkavoitto meni ratsuponille Backwoods Little BB. 5-vuotiaiden askellajikilpailun voitti welsh cob ruuna S.W. Summer’s Dream Prince. Ruuna voitti myös koko kilpailun parhaan askellajihevosen tittelin. Ruunan olemmekin tottuneet näkemään kilpakentillä valjakkoajossa. Valjakko on edustanut maatamme niin PM- kuin MM-tasollakin. Estepuolen voitto meni tässä ikäluokassa ratsuponille Pronkenbergs G. Vulkano joka voitti myös estepuolen kokonaiskilpailun.


Moondelight Sir Arthur
Klockas Ikaros
Vuonna 2012 kilpailtiin jälleen Lounais-Suomessa, tällä kertaa kilpailupaikkana oli Keiramon Talli Kaarinassa. Backwoods Zahara kruunattiin jälleen junior championiksi. New forest ruuna Hillside Legolas vei voiton 2-vuotiaiden ponien luokassa. Askellajipuolella 4-vuotiaiden ponien osalta luokkavoittoon ylsi new forest tamma Marttilan Maybach ja 5-vuotiaiden luokkavoittaja oli welsh c sektion ori Moondelight Sir Arthur joka myös voitti askellajichampionin tittelin. Estepuolella 4-vuotiaiden voittaja new forest ori Klockas Ikaros saavutti luokkavoiton lisäksi myös este championin tittelin. 5-vuotiaiden estepuolen kilpailun voitti new forest tamma Hillside Tintalle.


KZE Lena
2013 palattiin takaisin Ruoveden maisemiin. Tällä kertaa junior championiksi valikoitui 3-vuotias connemara tamma KZE Lena. Nuoremman ikäluokan voitto meni new forestille Ranz Bizkvi. Backwoods Zahara dominoi tällä kertaa vanhempien ponien ikäluokassa. Se voitti 4-vuotiaiden ikäluokassa sekä este- että askellajipuolen luokat ja valittiin molemmissa päivän championiksi. 5-vuotiaiden askellajiluokassa welsh mountain ruuna Friarly Fancy Boy otti luokkavoiton ja 5-vuotiaiden esteillä Klockas Ikaros jatkoi hyviä suorituksiaan edellisvuodesta luokkavoitolla. 
Backwoods Zahara

Friarly Fancy Boy






















Not At All Lu Art
Canna's Centurion








Vuonna 2014 kilpailtiin Yyterin Ratsastuskoulun tiloissa Porissa. Mukaan oli uutena tullut ajoponeille jaettava ajo champion titteli. Nuorten ponien luokissa 3-vuotias minishetlanori Not At All Lu Art vei junior champion tittelin. 2-vuotiaiden ikäluokan voitto meni shetlanninponille Canna’s Erland. Ajoponeissa champion titteli ojennettiin shetlanninponille Canna’s Centurion. Backwoods Zahara esiintyi viimeistä vuottaan nyt laatuponikilpailussa ja voitti varmoin elkein jälleen kerran sekä askellaji- että estechampionin tittelin itselleen. 4-vuotiaiden ponien esteillä voiton vei new forest tamma Klockas Jasmine. Welsh part bred ori Nieuwmoeds Captain esiintyi voitokkaast 4-vuotiaiden askellajikokeessa. 
Neuwmoeds Captain















 
Sammalisen Kristalli
Vuoden 2015 kilpailupaikkana oli Hämeenlinna ja Aulangon Ratsastuskeskuksen tilat. Maisemat ovat mitä kauneimmat Aulangon mäellä ja puitteet todella hienot laatuponikilpailun tekemiseen.

Hoyard's Tyson
Tällä kertaa junior championin tittelin ja loimen veti päälleen 3-vuotias shetlanninponi tamma Sammalisen Kristalli. 2-vuotiaiden luokan parhaana palkittiin welsh cob ori Nebo Daniel Jones. Ajochampion oli tällä kertaa shetlanninponi Monte Carlo.  Tälläkin kertaa saimme tuplamestarin vanhemmissa poneissa. 4-vuotias welsh c sektion poni Hoyard’s Tyson nappasi sekä askellaji- että estechampionin tittelit itselleen. 5-vuotiaiden ikäluokassa welsh part bred ori Nieuwmoeds Captain oli jälleen ykkösenä kuten vuotta aiemmin vuotta nuorempana. Estepuolen voiton nappasi welsh b sektion tamma Rainha da Bateria.








Snowberry Aton
Vuonna 2016 jatkettiin Aulangon maisemissa. Tällä kertaa junior championin viitta siirtyi welsh part bred tammalle Mistaka Infinity. Päivän toisen luokan, eli 3-vuotiaiden voittajana palkittiin welsh coob Goldriver Great Galahad. Ajochampioniksi valittiin muutama vuosi aiemmin champion junior tittelin saavuttanut minishetlanninponi ori Not At All Lu Art.

Tällä kertaa vanhempien ikäluokkien voitot sekä este- että askellajipuolella jakaantuivat kaikki eri poneille. 4-vuotiaiden askellajiluokan voittaja new forest ori Snowberry Aton palkittiin myös päivän parhaana askellajiponina. 5-vuotiaiden askellajiluokan voitti ratsuponi WF Woogie Boogie, jolla on sattumoisin sama isä, Stackarps Pioneer, kuin 4-vuotiaiden voittajalla.

Paras esteponi löytyi 4-vuotiaden luokasta ja se oli new forest ruuna Gottfrid. Ja jälleen, tälläkin ponilla on sama isä kuin askellajipuolella menestyneillä poneilla. Myös 5-vuotiaiden esteluokan voitto meni new forest ponille, kun Queen’s Little Prince palkittiin siinä parhaana.
Gottfrid
Mistaka Infinity